Hei ja moi
Äkillisen, astetta pidemmän blogin luota lähtemisen jälkeen on taas kiva palata takaisin kaiken tämän ääreen.
En ollut suunnitellut etukäteen mitään blogitaukoa vaan päätin niin tehdä heti, kun sellaiselle iski tarve.
Pidän blogin kirjoittamisesta. Minulle kirjoittaminen on vapauttavaa, luovaa tekemistä.
Kirjoittaessa saa olla juuri siinä tilassa, jossa pystyy sulkemaan pois kaiken muun mielestään ja ympäriltään. Keskittyä niihin asioihin, joihin itse haluaa.
Mutta, kun ympärillä on liian monta häiriötekijää ja mielessä pyörii liian monta asiaa - muodostuu luomisen tuska. Kaikki jumittaa, mikään ei kulje eteenpäin. Sellainen työpäivän jälkeinen, neljän ruuhka mielessä koko ajan. Kaikki jumittaa eikä mikään kulje.
 |
| Kuva: weheartit.com |
Päästäkseni irti kaikista niistä asioista, jotka myrkyttivät ajatuksiani minun oli hetken aikaa irtaannuttava.
Otin töistäkin kesälomaa. Lomaa ilman mitään suunnitelmia.
Tiedättekö, jos jotain en elämässä siedä se on loma ilman suunnitelmia.
Pelkkä oleminen ei riitä minulle. Rentoutuminen ei merkitse mulle yhtikäs mitään ellei siihen liity jokin aktiviteetti.
Tällaisen tekemättömyysloman aikana miettii, kuinka kiva olisi päästä näpertelemään papereita töihin. Mutta kun on loma lusittavana, alkaa töihin paluutakin odottaa (oikeasti!).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti