Marssin päättäväisellä asenteella, laittoman harmaana marraskuun ensimmäisenä sunnuntai-iltana kauppaan ja ostin MethodDrainen seitsemän päivän Detox Expressin.

Paketissa oli seitsemän 15 ml:n pulloa, jotka tuli sekoittaa joka aamu vesilasilliseen tai puoleen litraan vettä.
Valinnanvaraa minulla ei paljoa ollut, koska Wiklundin hyllylle oli jäänyt yksi ainoa paketti tätä ihmejuomaa, makuna granaattiomena-passionhedelmä. Joku muukin on selvästi keksinyt puhdistautua ennakkoon.
Tuoteselosteessa kerrotaan pullojen sisällön koostuvan koivun kuivauutteesta, vihreästä teestä, latva-artisokasta, fenkolista, takiaisesta, tapiokasiirapista, tiivistetystä sitruuna- ja mustaseljamarjamehusta sekä maltodektriinistä. Koska en tuntenut yli puoliakaan näistä, ajattelin itsekseni että paljon hyvää näin pienessä pullossa, tän on pakko toimia.
Sunnuntai-ilta sujui leppoisissa merkeissä, kun luin detoxiin liittyviä juttuja netistä ja listasin vähän mitä tulisi syödä ja mitä ei.
Pian koitti maanantai ja nousin jo valmiiksi väsyneenä ylös sängystä sekoittaakseni ihmedrinkkini aamuhämärissä tunnelmissa. Olin jostain lukenut, että detox-kuuri lisäisi myös virkeyttä poistamalla kasaantuneita myrkkyjä ja kuona-aineita pois kehostamme.
Koska olen ollut väsyneempi kuin Veikka Gustafsson vuorikiipeilyn jälkeen kaikesta syyspimeydestä, asetin turhan kovat odotukset tälle pienelle pullolle. Jollain tasolla odotin sen muuttavan - jos ei koko elämääni niin - marraskuun heti toukokuuksi. Tai ainakin maanantaiaamun perjantaiksi.
Juotuani kulauksen juomaa totesin, että tän on pakko tehdä ihmeitä henkiselle, fyysiselle ja yliluonnolliselle minälle sekä kaikille niille ihmisille, jotka asuu tässä kerrostalossa mun kanssa - niin pahaa litkua se oli.
Juoma on nimittäin Saatanan kätyrin kehittämää, jonka tarkoituksena on muistuttaa meitä kaikesta pahuudesta mitä me tässä maailmassa ollaan tehty tähän päivään mennessä. Juoma maistui ihan laimennetulle yskänlääkkeelle.
Lyhyestä virsi kaunis, onkin aika siirtyä tuloksiin.
Maanantain ja tiistain olin niin turvoksissa, että luulin vaatteideni halkeavan saumoista.
Tiistaina olin väsyneempi kuin koskaan. Hartain toiveeni oli yksinkertaisesti selviytyä töistä kotisohvalle. Päästyäni kotiin nukuin keskiviikkoaamuun asti.
Keskiviikosta eteenpäin olo olikin supervirkeä. En tiedä johtuiko hyvin nukutusta tiistai-illasta, yöstä ja aamusta vaiko tästä tiivistetystä 15 ml:n ihmeestä.
Olin lukenut netistä vielä kuinka luonto oli kutsunut tiuhaan tahtiin niitä, jotka olivat kyseistä juomaa kokeilleet. Omalta osaltani voin sanoa, että kai se on ihan luonnollista että kutsuukin, kun litkii kilpaa vettä ja vihreää teetä kaksin käsin. Ei siinä voi 15:llä millilitralla olla niin suurta osuutta. Vai voiko?
Viikon kokeilun aikana leikin pupua ja karhua syömällä salaatinlehtiä, marjoja ja vaipumalla horrokseen.
Tämän lisäksi luin jonkun detox-gurun juttuja netistä, jossa neuvottiin raastamaan inkivääriä, valkosipulia ja itsepuristettua greippimehua. Ajattelin, että mitä vain hyvän olon vuoksi, kunnes tajusin että se piti oikeasti juoda, jotta se tehoaisi. Se juoma oli yksi niitä asioita maailmassa, joka näyttää samalta mennessään kuin samaa reittiä takaisin tullessaankin.
Juoksin lenkillä ympyrää minkä ehdin, jonka ansiosta olen varmasti tämän kylän hullu - kun kilpailijani Runosmäen Ruusunkin olen kuullut muuttaneen pois huudeiltamme Helsinkiin.
Vaaka ei näytä grammaakaan vähemmän tässä kohtaa vielä painoa. Haluaisin oikeasti nähdä niitä tyyppejä jotka sanoo heiltä lähteneen kolme kiloa viikon aikana ihan vaan ihmejuomaa lipittämällä. Tulkaas esiin, por favor!
All in all, detox on varmasti tosi jees. Mua nää pikkuiset paholaisen myrkkypullot auttoi skarppaamaan niin, että sain hyvän potkun terveellisempään elämään. Sokerin ja kofeiinin olen onnistunut jättämään tietoisesti vähemmälle, mutta vihreää teetä litkin nyt enemmän kuin aiemmin.
Kuten elämässä yleensäkin, muutamassa päivässä Detoxilta on turha odottaa mitään mullistavia muutoksia.
Toisaalta voidaanko myös tulkita niin, että minä oon niin myrkyttynyt ja maksani niin vaurioitunut, ettei mua minkään maailman detoxit enää pelasta?
En oo mikään life coach, mutta keittiöpsykologian lisensiaattina voin sanoa, että jos jokin asia vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta - se useimmiten on sitä. Tai mun myrkkymaksani tapauksessa liian totta ollakseen hyvää.
17,90 euroa köyhempänä (sen verran pulitin MethodDrainen pikkupulloista) voin todeta, ettei tarvita mitään brittiyliopiston tutkimusta kertomaan, että puhtaasti syöminen, punaisen lihan vähemmälle jättäminen, veden juominen ja nukkuminen on kai ihan OK näin yleiselläkin tasolla. Harrasti detoxia sitten tai ei.
Toisaalta ilman näitä pikkupulloja en olisi saanut sitä kunnon starttia järkevimpiin elämäntapoihin.
Lopuksi on aika istahtaa saarnatuoliin.
Ensinnäkin, kuinka turhaa lähteä puhdistamaan itseään pienillä, kyseenalaisilla pulloilla jotka näyttää lähinnä rotanmyrkyltä tai salmarishoteilta. Puhdistaa itseään, jotta voi taas ahdata itsensä täyteen rasvaista ruokaa ja ilolientä.
Homō hominī lupus est - ihminen on ihmiselle susi.
Tässä tapauksessa olin itse itselleni susi. Ensin puhdistin ja vein herkut pois, annoin ymmärtää että kehoni saisi rauhoittua ja puhdistua rauhassa. Sitten en kuitenkaan ymmärtänyt antaa, vaan olenkin valmistautumassa tulevaan turneeseen, jota myös nimellä pikkujoulukausi kutsumme.
En suinkaan jättänyt pieniä tyhjiä pulloja tuntemaan oloaan turhaksi tässä maailmassa vaan täytin ne salmarikossulla. Maksimoin detox-juoman hyödyn ja nyt vasta onkin hyvä olo, kun jääkaapin oven avatessa seitsemän pientä pulloa tekevät olon hyväksi joka aamu tervehtimällä. Nyt ymmärrän paremmin mihin se hyvä olo perustuu.
Jos siis ehditte luulla, että kokeiluna ja kokemuksena tämä olisi ollut ihan surkea ja ehkäpä siitä kirjoittaminen blogiin vielä surkeampaa, niin ei toki.
Mulla on seitsemän salmarishottii, yksi viikon jokaiselle päivälle.
Sujuu kirjoittaminen helpommin ja teksti on luovempaa, kun taustalla vaikuttaa hörppy herkkuani, Salmarii. Näin siis myös teillä lukijoillani on parempi olo minun detox-kuurin myötä.
Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti