don't criticize what you can't understand

Olen pohtinut tätä aihetta omassa pienessä maailmassani, suurten ajatusteni äärellä jo jonkin aikaa ja nyt se on kasvanut mielestäni niin isoksi, että haluaisin jakaa ajatuksia kanssanne siihen liittyen.
Aihe on melkoisen arka, mutta sitäkin yleisempi - valitettavasti.
Toisen ulkonäön arvostelu ja sen perusteella tuomitseminen.

Sillä ei edes ole merkitystä minkä näköinen sattuu olemaan. Toisin sanoen, mikään ulkonäkö ei voi välttyä tältä kylmältä arvostelulta. Tulemme kaikki jossain vaiheessa lokeroiduksi ulkoisen olemuksemme perusteella, halusimme tai emme.
Tietysti kyytiä saa myös luonteemme ja persoonallisuutemme, joka leimataan tämän syväanalyysin perusteella. Pohjautuen ihan täysin esimerkiksi keskiviikkona käytettyyn luomiväriin tai lauantaina päällä olleeseen paitaan.
Mietitkö koskaan mitä oma ulkokuoresi sinusta kertoo?

Kuinka moni on kuullut tuttavuuden muututtua ehkä hieman syvällisemmäksi sanat: "Et olekaan yhtään sellainen kuin mitä aluksi luulin!"
Valitettavasti itse en ole voinut välttyä näiltä ennakkoluuloilta. Myönnän tietämättömänä sortuneeni tuomitsemaan henkilön hyvin pinnallisin perustein ja vastaavasti ollut surullisten ennakkoluulojen kohteena.
Näin jälkeenpäin nauramme niitä vääriä uskomuksia ystävieni kanssa, joita olimme saaneet toisistamme irti ensivaikutelmien perusteella. Siitä huolimatta olen sitä mieltä ettei sellaisia pitäisi olla. Aina ne eivät johda yhteisiin naurukohtauksiin vedet silmissä vaan toisinaan sanat voi johtaa kyyneliin. Möläytetyt kommentit ja tahattomat ajatukset, jotka muuttuvat ääneen lausutuiksi sanoiksi voivat satuttaa. Olivat ne sitten kuinka viattomia tai ajattelemattomia. Tässä kohtaa on kuitenkin kyse jo pelkästään hyvistä käytöstavoista eikä astetta häijymmästä arvostelemisesta.  Siksi olen tietoisesti pyrkinyt rikkomaan näitä ennakkoluuloja ja -asenteita.
Be careful with your words. Once they are said they can only be forgiven, not forgotten.

 Toisinaan törmää hurjiin tapauksiin, joissa henkilö saattaa alkaa käyttäytymään juurikin asetettujen ennakko-odotusten mukaisesti. Tavallaan niiden raamien mukaan, jotka hänelle on asetettu ilman mitään perusteita.
Yhtenä näistä mieleeni tuli ihmiset, jotka pyrkivät muuttamaan itseään seurustelukumppaninsa vuoksi. Uskon, että jokaisen ihmisen on mahdollista muuttaa itseään, ajattelutapaansa ja asennettaan - vain mikäli taustalla on aito halu ja oikeat motiivit. Kaikki muu tahallinen, hetkellinen muuttuminen ei ole pysyvää.
Amatöörien virhe numero yksi onkin se harhaluulo, että muuttuessaan toisen vuoksi luullaan olevan onnellisimpia. Kylmä totuus on kuitenkin se, että jos et osaa olla yksin onnellinen, osaat tuskin sitä olla kaksinkaan. Miten voisit olla aidosti toisen puolesta onnellinen, jos et ole sitä itsellesi?

All photos via Pinterest

Toinen ennakko-odotusten ja johtopäätösten uhri, varsinkin hedelmällisessä iässä olevien nuorten naisten kohdalla, on kysymys "oletko raskaana?", joka saattaa tulla vastaan montakin kertaa.
Jotkut saattavat töksäyttää innokkaan kysymyksensä jo sillä perusteella, että toinen on pukeutunut A-linjaiseen mekkoon - todellisuudessa peittääkseen edellisillan mässäilysession myötä pömpöttämään jääneen vatsansa. Varmasti suurin osa raskauteen liittyvistä uteluista ovat pohjimmiltaan täysin harmittomia uteluja, mutta sen lisäksi, että kysymys saattaa vihjata toisen parantuneesta ruokahalusta, voi ilomielinen kysymys mahdollisesta raskaudesta myös raapaista jo valmiiksi vuotavaa sydäntä. Taustalla voi olla keskenmenosta toipuminen, tuore tieto lapsettomuudesta tai aurinkoakin polttavampi vauvakuume liekeissä, joka aiheuttaa riitaa parisuhteessa.

Yleisestikin mielestäni toisten painon kommentointi on epäkohteliasta. Oli sitten kyse aidosta huolestumisesta toisen jatkuvaan laihtumiseen liittyen tai päinvastoin, hyvää tarkoittava interventio toisen painonnousun johdosta. Sanotaan, että on rumaa kysyä ja vaarallista lähteä arvaamaan naisen ikää. Yhtälailla näen toisten painoindeksin kommentoinnin melko asiattomana.
Myös ruoka-annoksen kommentointi lukeutuu samaan kategoriaan. Se, että syökö joku liian vähän tai paljon ei ole kenenkään muun kuin lääkärin tai ravitsemusterapeutin kommentoitavaksi tarkoitettua.

Hoikka ja sirovartaloinen ihminen on kaikkea muuta kuin syömishäiriö. Yhtälailla ylipainon takana saattaa olla perinnöllisiä tekijöitä tai sairaudesta johtuva lääkitys.
Laihat saavat käydä salilla juuri niin paljon kuin haluavat huoltamassa kehoaan kuin lihavatkin. Siihen ei ole kellään puuttumista. Mutta tässä kohtaa olen myös sitä mieltä, että kuntosalilla työskentelevien ammattilaisten tulisi ehdottomasti puuttua asiaan, mikäli huomaavat saman henkilön rääkkäävän itseään yltiöpäisesti tunnista toiseen, all day everyday.
En edes haluaisi joutua käyttämään sanoja kuten laiha, lihava, yli- ja alipainoinen mutta tässä kohtaa se näyttää olevan melko väistämätöntä havainnollistaakseni tarkoitustani.

Joten, ennen kuin esitätte ensi kerralla kysymyksen, huomautuksen tai mielipiteen liittyen vastapuolen painoon, miettikää haluaisitteko itse vastata/olla sellaisen kohteena.