Mistä voimaa silloin?
Jos on liian loppu edes piristääkseen itseään.
Never say never, never say forever ja silleen.
Yksi hyvä vaihtoehto on painaa pää tyynyyn ja nukkua hetken, jonka aikana on saanut etäisyyttä omiin ajatuksiin ja näkee tämän ihanempaakin kamalamman maailman täysin eri tavalla.
On olemassa yksi tekstinpätkä, johon törmäsin vuosia sitten.
Luulin pitkään hukanneeni kyseisen tekstin, mutta koko sen ajan se oli ollut minulla tietokoneellani tallennettuna. Luulen, että se piilotteli juuri siksi että ilmestyisi eteeni juuri silloin kun tarvitsisin sitä eniten.
“And kid, you’ve got to love yourself.
You’ve got wake up at four in the morning, brew black coffee, and stare at the birds drowning in the darkness of the dawn.
You’ve got to sit next to the man at the train station who’s reading your favorite book and start a conversation.
You’ve got to come home after a bad day and burn your skin from a shower. Then you’ve got to wash all your sheets until they smell of lemon detergent you bought for four dollars at the local grocery store.
You’ve got to stop taking everything so goddam personally.
You are not the moon kissing the black sky.
You’ve got to compliment someone’s crooked brows at an art fair and tell them that their eyes remind you of green swimming pools in mid-July.
You’ve got to stop letting yourself get upset about things that won’t matter in two years.
Sleep in on Saturday mornings and wake yourself up early on Sunday.
You’ve got to stop worrying about what you’re going to tell her when she finds out.
You’ve got to stop over thinking why he stopped caring about you over six months ago. You’ve got to stop asking everyone for their opinions. Fuck it. Love yourself, kiddo. You’ve got to love yourself.”
-Anonyymi
Olen yrittänyt etsiä luotettavaa lähdettä tälle tekstille, huonolla menestyksellä. Monet etsivät netissä tämän tekstin alkuperäistä lähdettä. Tähän mennessä itse en ole saanut mitään luotettavaa tietoa käsiini.
Jos joku tietää tästä jotain enemmän, valaiskaa minua ystävällisesti.
Siihen asti, nautitaan vain itse sisällöstä.
Noudatin tätä elämänohjetta ja heräsin aamulla kylämme ensimmäisenä. Pimeys vallitsi kaikkialla, kun minä hieroin silmiäni auki. Jauhoin kahvipapuja ja onnistuin melkein herättämään muut (kiitos kahvimyllyn, joka huutaa kuin hyeena!). Katselin ikkunasta ulos istuessani keittiön työtasolla. Ei ketään, missään. Kaivoin kuulokkeeni esiin ja aloin kuuntelemaan Coldplayn Magic-kappaletta.
Pikkuhiljaa huomasin yksittäisten valojen syttyvän kerrostalohuoneistoissa. Perjantai, ajattelin itsekseni. Tätä on odotettu.
Huomenna aion nukkua pitkään ja pyykätä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti