Tämän päivän saa kiteytettyä melko hyvin jo otsikkoon. Sillä päivä on ollut yhtä kummallinen kuin otsikkokin.
Töihin päästyäni aamulla huomasin, että olin jättänyt puhelimeni kotiin. Ajattelin toki, etten tarvitse muutamaa työtuntia varten kännykkää mihinkään. Kunnes muistin, että mulla olisi treffit töiden jälkeen. Ja huomasin myös lompakkoni unohtuneen.
Uteliaisuuttani kurkkasin käsilaukkuuni ja löysin sieltä ämpärin, tyhjillään.
Olen aamusta asti pyörinyt ympyrää ja tuntuu, etten ole kuitenkaan mitään saanut aikaiseksi.
Ja kuinka laittoman kylmä ulkona on!
Laskiessani kiitollisuudenaiheitani tänään, listalleni ei tosiaankaan päässyt kylmyys, pimeys, auton skrapaaminen eikä palelevat varpaat ja sormet.
Olen nimittäin kehittänyt uuden tavan työpaikalleni, jossa muutaman työkaverin kanssa kerromme aina yhden asian, josta olemme kiitollisia. Tänään listallemme pääsi muun muassa erään työkaverini miehen uusi työpaikka, hernekeitto ja pannari, ihanat ystävät elämässämme sekä neljännen työkaverin laulusessiot lasten kanssa. He ovat nimittäin sairastaneet yhtämittaisesti viikon ajan kuumetta ja vatsatautia.
Tänään ajattelin kuitenkin pitää leivontaillan, sillä se on kaikista paras rentoutumiskeino mulle. Ja tämän pirullisen päivän jälkeen olen täysin sen tarpeessa.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Nautiskelkaa, nollatkaa ajatukset älkääkä paleltuko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti