torstai 31. tammikuuta 2013

At first sight

Kuinka monesti olet tuominnut ihmisen ensitapaamisen perusteella?

Jotkut ihmiset antavat itsestään kovin luotaantyöntävän kuvan ensi silmäyksellä, vaikka he olisivatkin täysin symppiksiä. Toinen saattaa taas puolestaan vaikuttaa täysin hurmaavalta ja olla kuitenkin luonteeltaan täysin narsistinen.

Itse pitkään tunsin narsistin, kunnes päätin tietoisesti feidata hänet asteittain elämästäni. Se ei ollut helpointa tehdä, koska narsisti ei sellaista siedä. Itsetuntonsa kolahtaessa narsistit muuttuvat helposti aggressiivisiksi ja pyrkivät kaikin keinoin tekemään juuri sen minkä itse haluavat, muista piittaamatta.
Kyseinen henkilö elämässäni oli todellisuudessa henkisesti pienen lapsen tasolla. Muut ihmiset hänen elämässään olivat vain välillisiä esineitä hänelle saavuttaa omat tavoitteensa.Tietyllä tavalla hän oli oman ajatusmaailmansa vankina. Hän asettautui hyökkäävästi puolustuskannalle tapauksissa, joissa hänen kanssaan saatettiin olla asioista eri mieltä. Pelottavinta mihin narsismissa törmäsin oli se totaalinen tunteiden kylmyys, täysi tunteettomuus kanssaihmisiä kohtaan toisinaan.

En halua antaa itsestäni väärää kuvaa sillä, että feidaisin ihmisiä tuon tuosta vain elämästäni. Päinvastoin, vaalin kovasti niitä ihmisiä joiden luo olen elämässäni löytänyt. Narsistin kanssa asiat eivät kuitenkaan suju kaikkein yksinkertaisimmilla tavoilla.
Tapaus, joka omassa elämässäni vieraili ei useinkaan tuntenut katumuksen tunnetta lainkaan. Hän ei tuntenut syyllisyyttä, ei piitannut tekojensa seurauksista eikä myöskään muiden tarpeista tai tunteista. Uskon, että ystävät ovat enkeleitä elämässämme, jotka nostavat meidät silloin, kun omat siipemme eivät kanna. Narsistilta tätä on turha odottaa. Miksi siis haluaisin sellaisen ihmisen elämääni, joka kokee oman asemansa vahvistuneen silloin, kun minulla menee huonosti? Miksi antaisin toisen rikkoa itsetuntoni pirstaleiksi pönkittämällä omaansa?

Narsismi ei tosiaan ole mielenterveyshäiriö vaan persoonallisuushäiriö, joka heijastaa henkilön sosiaaliseen kanssakäymiseen. Sen lisäksi, että narsismiin vaikuttaa perimä, myös kasvatuksella on suuri rooli henkilön persoonallisuushäiriössä. Mitä sitten on oikeanlainen kasvatus?
Tähän kysymykseen tuskin moni osaa vastata.
Lapsi, joka kasvatetaan pumpulissa saattaa helposti tuntea ylemmyydentunnetta muita kohtaan. Omahyväisyys ja itsekeskeisyys ovat narsismin oireita.
Vastaavasti rakkautta vaille jääneestä voi helposti kasvaa narsisti. Vaikka esimerkkini vaikuttavat molemmat ääripäätapauksilta, valitettavasti ne ovat todellisia.

Mistä sitten tunnistaa narsistin?
Hyvin usein narsistit vaikuttavat ensitapaamisella hyvin hurmaavilta ja sitäkin miellyttävimmiltä. Heiltä ei puutu karismaa (kiitos petollisen emotionaalisuutensa) ja he onnistuvat kätkemään persoonallisuushäiriönsä kauniin kuoren alle. Myöhemmin, ajan myötä heistä rupeaa kuitenkin irtoamaan pieniä todellisen persoonallisuutensa palasia, joista voimme ns. uhreina luoda oman käsityksemme.
Muistakaahan kuitenkin, etteivät kaikki kusipäät ole narsisteja :D

Oletteko itse törmänneet elämässänne narsistiin?
Mihin se johti?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti