Haluatteko mun ensin hehkuttavan sitä kuinka oon saanut herätä tänään auringonpaisteeseen? ;-)
Viime kertainen hehkutukseni kirjoituksessa Born lucky ei mennyt ihan niinkuin Strömsössä. Seuraavana (ja monena muunakin) päivänä lunta tuli vaakatasossa vasten mun kasvojani niin armottomaan tahtiin, etten oikeasti enää uskonut selviäväni ensi kevääseen.
Tänään pääsin makutuomariksi äidin mukaan Yliopistonkadun Silmäasemaan.Siellä taisi olla jonkinnäköiset synttäritarjoukset, jonka vuoksi paikka kuhisi asiakkaita.
Olimme joulun alla (lue veronpalautusten aikaan) ostamassa uudet, ihanat Guccin lasit, jotka eivät kuitenkaan olleet ihan sellaiset kuin oli toivottu. Toisin sanoen ne hiersivät liikaa nenällä aiheuttaen sen, että iho oli toisinaan ihan rikki.
Monta kertaa niitä on käyty kiristämässä ja muuta, mutta lopputulos oli kuitenkin aina sama.
Kaiken tämän jälkeen samainen myyjä, jolta saimme ammattimaista asiakaspalvelua joulukuussa ehdottikin, että äitini saisi vaihtaa lasit linsseineen kaikkineen - takuun piikkiin!
Hyvin harvoin osuu omalle kohdalle näin hienoa ehdotusta, joten siksi marssimme tänään aurinkoisissa merkeissä myymälään.
Vaikkei itseni tarvitse käyttää silmälaseja ihailen ja sovitan aina niitä makutuomarina ollessani. Tänä päivänä näkee paljon rohkeampia kehyksiä ja katukuvassakin näkee yhä useamman käyttävän värikkäitä ja eri mallisia kehyksiä paljon luontevammin.
Kaiken kiireen keskellä saimme myyjältä palvelua, joka kertoi myös mielipiteensä eri kehyksistä.
Arvostan suuresti niitä sellaisia myyjiä, jotka kertovat rehellisen mielipiteen, kun heiltä kysytään makuasioista. En tarkoita rehellisyydellä törkeää töksäyttelyä, mutten koe myöskään saavani apua sellaisilta myyjiltä joiden mielestä kaikki näyttää niiiin hyvältä asiakkaan päällä.Vaikka asiakaspalvelu on pitkälti myymistä, joskus näkee asiakaspalvelijoita jotka unohtavat palvelemisen ja keskittyvät aggressiiviseen myyntiin, toisin sanoen tyrkyttämiseen. Näiden tällaisten myyjien mielestä, vaikka heittäisi eriväriset kumisaappaat, pyöräilyshortsit, napapaidan ja stetsonin päälle pitäen yhdessä kädessä ämpäriä ja toisessa lumikolaa näyttäisi silti niin hyvältä ja pitäisi ehdottomasti ostaa ne eripariset kumpparit.
Tämänpäiväinen myyjä otti asiantuntevasti huomioon muun muassa asiakkaansa kasvojen ja silmien muodon sekä muut lasien istuvuuteen koskevat seikat ehdottaessaan erilaisia kehyksiä.
Vaikka yleensä uskon, että suora palaute on parasta niin negatiivisessa kuin positiivisessakin, en ehtinyt kiittämään tätä myyjää (kiitos rajoitetun parkkiajan!). Kuinka monella teistä on tapana antaa suoraa palautetta myyjille?
 |
Ystävänpäivänä kävin eräässä Turun valokuvausliikkeessä, jossa olen asioinut viimeksi lähes neljä vuotta sitten. Silloin asioin siellä ensimmäistä kertaa ottamassa ajokorttiin passikuvia (en tosin itselleni) ja saimme niin ankaraa kohtelua, että päätimme tietoisesti olla menemättä sinne enää. Myyjä huusi ja puhui niin merkilliseen äänensävyyn, että tunsin itseni jo ihan typeräksi (kuten hän varmasti olettikin).
Neljä vuotta myöhemmin, helmikuun sateisena ystävänpäivänä päätin unohtaa kaunani ja astuin sisään tulostaakseni kuvakioskista vain kolme valokuvaa. Ovesta sisään astuttuani lykkäsin laitteeseen muistikorttini, jolta olin poistanut kaikki muut tiedostot paitsi sen yhden ainoan valokuvan. Tarkoituksena oli siis kehystää kyseinen kuva itselleni ja kahdelle muulle lapsuudenystävälleni.
Naismyyjä käveli taakseni ja esitti järjestävänsä tavaroita hyllyyn. Yhtäkkiä kuulin hänen huutelevan kommentteja suuntaani, muttei ollut kuitenkaan lainkaan halukas yhteistyöhön tai auttamaan minua. Kone otti jostain syystä aikansa kuva tulostettaessa enkä millään meinannut saada kyseistä myyjää olemaan hiljaa. Ainoa hetki, kun hän osasi olla nätisti eli hiljaa oli maksua kortiltani veloitettaessa.
 |
Siinä kohtaa ajattelin talousalan ihmisenä, että jo sen yrityksen pelastamiseksi tulevalta tuholta minun olisi pakko huomauttaa kyseiselle myyjälle siitä alemmuudentunteesta, jotka he saavat asiakkaissaan aikaiseksi. En tosiaan odottanut heiltä anteeksipyyntöä enkä hyvitystä mistään, ajattelin vain säästää heidät jonottamiselta työkkärin ovella vastaisuudessa.
Rauhallisesti huomautettuani hänelle asiasta kiitin ja kävelin ulos liikkeestä. Toivon tosiaan, että myyjät suhtautuisivat rakentavaan kritiikkiin asianmukaisesti kehittäen itseään, jotta muilla olisi jatkossa ilo asioida heidän kanssaan. Vaikken itse työskentele myyjänä, on asiakaspalvelu osana jokapäiväistä työtäni silti. Koska kaikki päivät eivät ole samanlaisia ovat myös palvelutilanteet aina erilaisia ja ainutlaatuisia. Koskaan en ole kuitenkaan löytänyt tarpeeksi hyvää syytä olla tyly asiakkaalle. Tällaisissa ammateissa tulisi muistaa aina se, että asiakkaat pitävät meidät työssämme.
Muutama viikko sitten nousi meteliä siitä, kuinka asiakkaana tulisi käyttäytyä kassalla. Vaikka monet kohdat saivat minut nauramaan tekstiä, olen silti sitä mieltä että meidän kaikkien asiakkaina tulisi huomioida myyjät, joilta saamme päivittäin palvelua. Ei pidä ottaa itseensä sitä, jos myyjältä ei irtoa väkinäistä hymyä huulille. Voihan olla, että edellinen asiakas on juuri haukkunut hänet pataluhaksi jonkun muun aiheuttamasta virheestä.
Muistakaa siis, että niillä joka päivä samalla kassalla istuvilla lähikaupan myyjillämmekin on myös tunteet eikä ole niiden vika, jos meidän asiakkaiden mieltä painaa jokin.
Siksi kannustan antamaan aina palautetta myyjille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti