Lazy Sunday part II

Tiedätkö sen tunteen, kun heräät aamuun kelaillen, että ootko heräämässä unesta vai koomasta?




Mun eilisaamu oli sellainen. Heräsin kaverin viestittelyihin ja yritin jotenkuten kommunikoida ihmisten tavoin ja osoittaa sympatiaa hänen vaikeaa elämäntilannetta kohtaan. Aikani viestiteltyä pääsin ylös sängystä. Peilistä mua katsoi nuutuneen näköinen stranger. Olohuoneessa mua odotti monta tyhjää pulloa (mm. skumppaa, valkkaria ja Aperolia) sekä puoliksi syöty sitruuna-marenkipiirakka.
Meillä oli siis ollut ihana ilta rakkaan ystäväni A:n kanssa.
Tosin juotavaa oli saatu menemään kahteen, pienikokoiseen naiseen semi-kiitettävästi.

kuva

Aamupesulla mun oli kohdattava itseni jälleen kylppärin peilistä. Epätoivoisesti ajattelin, että ehkä jollain naamiolla saisin ihoni (ja ehkä itsenikin) virkeen oloiseksi.

Kävin lauantaina nopeasti kääntymässä Hulluilla päivillä. En varsinaisesti tarvinnut sieltä mitään muuta kuin hiuslakkaa. Mukaani tarttui kuitenkin Neutrogenan Visibly Clear wash|mask hintaan 5,50 € / 150 ml.
Tuotteen kyljessä mainitaan, että sitä voi joko käyttää päivittäin kasvojen pesuun tai sitten vaihtoehtoisesti levittää siitä naamion kasvoille.
Yleensä suhtaudun todella skeptisesti kaikkiin näihin tuotteisiin, jotka lupaa poistaa mustapäät, näppylät yms. Kokemuksena mulla on vain ollut se, että ne on kuivattaneet ihoni korpuksi ja sotkeneet koko ihon tasapainon siten, että ihon pinta on äärimmäisen kuiva ja silti alta puskee aggressiivisesti ihon omaa talia pintaan.
Neutrogenan Visibly Clear oli kuitenkin positiivinen ylläri, josta tykkäsin. Ihoa ei kirvellyt naamiota levitettäessä ja tuotteen kuivuessa kasvoillani ei se tuntunut kovettuneelta sementiltä vasten ihoani.

Tähän mennessä olen tykännyt käyttää KIKOn Purifying maskia, mutta valitettavasti Kikon tuotteita ei ole vielä Suomessa saatavilla, joten olen saanut niitä ostettua aina reissujen yhteydessä. Olen muutenkin suuri Kikon tuotteiden fani, varsinkin sen kynsilakoista ja luomiväreistä mulla on pelkkää hyvää kerrottavaa. Kikon mineraalinaamiossa on kuitenkin joitain hippuja, jotka varisevat kasvoilta naamion kuivuessa kasvoille. Siksi vältän pitämästä naamiota turhan kauan kasvoillani vaan pesen sen pois melko pian.

Vielä neljän aikaan päivällä mulla oli sellainen olo etten tule heräämään ollenkaan koko päivänä. Onneksi mulla on kuitenkin olemassa pikkuveli, joka palauttaa takaisin maan pinnalle kun leijun jossain mystisen olotilan äärellä. Veikka vaihtoi mulle nimittäin kesärenkaat autoon ja jouduinkin istumaan koko sen ajan hänen vierellä pitämässä seuraa.
Jotenkin mulle kovin ominaista on se, ettei asiat suju aina suunnitellusti. Perinnettä noudatettiin myös eilen eikä renkaiden vaihtokaan sujunut helpoimmalla tavalla. Tunkki hajosi jo alkumetreillä ja lähdimme kävellen hakemaan vanhemmiltani uutta tunkkia, joka ei millään sopinut mun autoon. Koko lystiä kesti kokonaiset neljä tuntia, jonka aikana mun tehtävänä oli vain pitää seuraa veljelle. Onneksi eilen oli kuitenkin kevään lämpimin päivä. Heitin talvitakin ylle, levitin maahan retkiviltin ja aloin lukemaan Hulluilta päiviltä ostamaani Anne Frankin päiväkirjaa.
Täytyy myöntää, että olisin voinut jatkaa siinä parkkipaikalla pidempäänkin lukien kyseistä pokkaria joka tempaisi mut totaalisesti mukaansa.
Kuinka moni täällä on lukenut kyseisen teoksen? Mitä mieltä olette siitä?

Nyt kuitenkin on mentävä vetää pikaset treenit salille maanantain kunniaksi, jotta päästään aloittaa hyvä viikko. Loppuviikosta tulee muuten yksi huikein! Siitä vielä myöhemmin.
Meen nyt, jotta pääsen pian takasin jatkamaan Anne Frankin päiväkirjaa.

Kivaa maanantaita!